30.11.2013

Liberalismista on moneen junaan

Luulin kai olevani kovinkin terävä, kun heti ensimmäisessä tekstissä esipuheen jälkeen päätin määritellä sellaiset käsitteet, joiden merkitys on epämääräinen tai sellaiseksi muuttunut. Vasta hiljattain olen todennut sen surullisen tosiasian, että työ taisi mennä hukkaan. Eiväthän eri mieltä olevat ihmiset ymmärrä, mitä toiset tarkoittavat, jos kaikkea ei väännetä aivan rautalangasta, mihin minun suppeat määritelmäni eivät tainneet yltää. On käsittämätöntä, kuinka yhdellä ja samalla kielellä voikin tulla ylittämättömiä kielimuureja vastaan. Ehkä sen pakkoruotsin voisi korvata oppiaineella, jossa opeteltaisiin tulkitsemaan eri poliittisia leirejä edustavien sinänsä ymmärrettävien lauseiden tarkoitettua sisältöä.

Tekstissä halusin erityisesti ojentaa sitä ylimielistä ajatusta, että liberalismi on yhtä kuin edistyksellisyys ja konservatismi yhtä kuin vanhoillisuus ja taantumuksellisuus. Tarjosin tilalle seuraavaa: ”Liberalismi tarkoittaa uskoa liberalistiseen yhteiskuntaihanteeseen, jossa ihminen on ensisijaisesti yksilö eikä osa perhettä, sukua tai kansakuntaa.” Sääli, etten silloin ollut oivaltanut, että liberalismista on aivan uskomattoman moneen junaan.

Minä olen ymmärtänyt liberalismin tarkoittavan esimerkiksi seuraavia asioita: ihmiset kantavat itse vastuun omasta elämästään; poliittisesti eri mieltä olevia kunnioitetaan, vaikka mielipiteistä ei pidettäisikään; vain yhteiskunnallisesti vahingollisia asioita kielletään; poliittinen päätöksenteko on niin läheisellä tasolla ihmistä, että hän pystyy siihen äänestämällä tai edustajaan kontaktia ottamalla vaikuttamaan; eettiset kysymykset ovat ihmisten itsensä ratkaistavissa; ihmiset ovat yksilöitä ja yksilöinä heitä tarkastellaan, ei osana mitään ryhmiä; talouselämä kehittyy alhaalta ylöspäin, ihmisten ollessa vapaita toimimaan oman tahtonsa mukaan; ihmisten omaisuutta kunnioitetaan; julkinen valta sen enempää kuin yksilötkään ei ole kiinnostunut ilmiöistä, joilla ei ole sille merkitystä.

Jos liberalismi tarkoittaisi edelleen näitä, minulla ei olisi vaikeuksia kutsua itseäni liberaaliksi.

Jostain kumman syystä liberalismiin lasketaan myös seuraavankaltaiset ilmiöt: valtiovalta holhoaa ihmisiä läpi elämän; poliittisesti eri mieltä olevia haukutaan fasisteiksi ja heidät halutaan syrjäyttää kaikesta asiallisesta vuoropuhelusta; kristillisiä pyhiä kielletään jonkinlaisen ”uskonnollisen neutraaliuden” nimissä; poliittinen päätöksenteko etäännytetään kansan suostumusta kysymättä rakennettavaan EU-liittovaltioon; kansalaisia pakotetaan osallistumaan kehitysavun ja humanitaarisen maahanmuuton kustantamiseen, vaikka he eivät niitä pitäisi eettisinä velvollisuuksinaan; ihmisiä ei kohdella yksilöinä, vaan osina ryhmiään, joita julkinen valta sitten syrjii mielensä mukaan; valtio ottaa ihmisiltä rahaa veroina ties mihin muuhunkin kuin julkisten perustehtävien ylläpitoon; julkinen valtaa anastaa ihmisten kodit voidakseen rakentaa tilalle infrastruktuuria; kansalaiset ja jopa kansanedustajat vetävät herneen nenään, kun jossain myydään historiallisia assosiaatioita herättäviä pukuja tai kun joulutorttujen muoto muistuttaa hakaristiä (hui!).

Kuinka yksi ja sama sana liberalismi voi pitää sisällään näin paljon vastakohtaisuuksia? Eihän koko sana tarkoita enää yhtään mitään. Se on kokenut samanlaisen hyperinflaation kuin rasismi, joka ennen tarkoitti syrjintää rodun perusteella, mutta nykyään ilmeisesti tarkoittaa myös sitä, ettei halua ryhmien välille eri sääntöjä (eli syrjintää, joka on muodissa varustaa kaiken anteeksi saavalla sanalla ”positiivinen”).

Kaipa määritelmän venyttäminen äärimmilleen johtuu siitä, että koska sanalla liberalismi on hyvä kaiku, kaikki poliittiset ryhmät totalitaristeja myöten haluavat sen omia itselleen.

Olisi hyvä, jos kaikki ideologioita merkitsevät termit voisi jollain jumalallisella interventiolla pyyhkiä kaikkien ihmisten mielistä pois. Jos me sitten saisimme keksiä uudet termit tilalle nykyisten mielipide-erojen mukaan, keskustelu voisi taas onnistuakin. Jälkimmäisen esittelemäni liberalismin kannattajat saattaisivat hämmästyä löytäessään itsensä samasta porukasta uusnatsien ja uskonnollisten kiihkoilijoiden kanssa. Yhtä mielellään he kaikki pakottavat hallintoalamaisiaan, mitä nyt vähän eri suuntiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti