30.3.2015

Mitä puoluetta äänestää?

Kukaan älköön ottako tätä tekstiä liian vakavasti. Se on kirjoitettu pilke silmäkulmassa ja soveltaen yleistyksiä ja stereotypioita. Mutta totta kai pyrin taaskin herättämään ajatuksia. Äänestäisitkö puoluetta, jos et uskoisi sen linjan johtavan mihinkään hyvään?

* * *

Suomi on jakautunut kahdeksaan itsenäiseen valtioon, ja kussakin valtiossa on vain yhden puolueen äänestäjiä. Jokainen on muuttunut yksipuoluedemokratiaksi, mutta se ei ole käytännön ongelma kenenkään mielestä, sillä joka ainoa saa haluamaansa politiikkaa – ainakin jonkin aikaa.

Seuraa kuvaus kustakin itsenäisestä valtiosta, suuruusjärjestyksessä.

Kokoomus-Suomi

Kokoomus-Suomi on lähes kaikkien mittarien kärjessä. Eikä ihme, maan työttömyysaste on nollan tuntumassa ja siellä on vahvoja, dynaamisia yrityksiä, jotka tahkoavat rahaa kansalaisille. Kansalaiset ostavat aina kaikkia markkinoiden tarjoamia uutuuksia ja häpeävät, jos sattuvat pukeutumaan edellisviikon muotivaatteisiin. Maan veroaste on mitätön, koska lähes kaikki palvelut on yksityistetty ja julkinen liikenne on lakkautettu tarpeen puutteessa, eikä kukaan edes kehtaisi mitään sosiaaliavustuksia nostaa, vaikka sellaisia olisi tarjollakin. Menestys erityisesti taloudessa ja statuksessa on ihmisten ykkösprioriteetti, minkä vuoksi kaikki suhtautuvat toisiinsa kilpailuhenkisesti. Kaikki ovat yksilöitä, jotka hyväksyvät toisensa, sillä poikkeuksella, että luusereiksi miellettyjä ei hyväksy kukaan.

Kokoomus-Suomi kuuluu Euroopan unionin ytimeen. Nettomaksuosuus on hirvittävä, mutta se ei paljoa haittaa, vaikka se yksin vastaa yli puolesta julkisista menoista. Kukaan maan johtajista ei ole asemaansa tyytyväinen, vaan kaikki haluavat karistaa pohjoisen periferian tomut hartioiltaan ja muuttaa Brysselin keskustaan EU-virkaan. Jos jokin EU-maa joutuu pulaan, on Kokoomus-Suomi ensimmäisenä auttamassa – ainakin, mikäli pankkien rahat ovat vaarassa. Tästä suopeudesta EU kiittää olemalla läksyttämättä Kokoomus-Suomea siitä, että poliitikot ovat todellisuudessa suuryritysten asettamia marionetteja. Maata suojaavat Naton hävittäjät.

Kokoomus-Suomen suurin ongelma on paha pula matalan palkkatason ammattilaisista. Sitä korjataan houkuttelemalla maahan jatkuvalla syötöllä lisää maahanmuuttajia, jotka integroidaan Amerikan malliin: osoittamalla paikka sorvin äärestä. Tämä on johtanut käytännössä erotteluun, jossa suomalaiset ovat yläluokka ja ulkomaalaiset tekevät kaikki raskaat, likaiset työt. Se on totta kai johtanut tyytymättömyyteen. Ulkomaalaiset asuvat valtavissa kasarmin oloisissa kerrostaloissa omissa ankeissa kaupunginosissaan, kun taas suomalaiset asuvat aidatuissa ja tarkoin vartioiduissa luksuslähiöissään, joissa he pyrkivät olemaan muistamatta ulkomaalaisten kasvavan tyytymättömyyden aiheuttamaa pelkoa murtovarkauksista ja ryöstöistä, joiden määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.

Sosialidemokraattinen Suomi

Sosialidemokraattinen Suomi (SDS) pyrkii jatkuvasti iloiseen kansankotiinsa, joka ahkerista yrityksistä huolimatta jää yhä kaukaisemmaksi tavoitteeksi. Lähes puolet maan asukkaista on eläkeläisiä, kun taas lapsia ja nuoria saa etsiä. Maan johtoa vaivaa paniikinomainen pelko tulevaisuudesta, ja siksi se pyrkiikin houkuttelemaan muuttajia. Kukaan vain ei halua tulla. Muut suomalaiset suostuvat tulemaan päivittäin töihin vanhainkoteihin, mutta ulkomaalaiset kiertävät maan kaukaa. Kaikki työperäiset maahanmuuttajat suuntaavat Kokoomus-Suomeen, eivätkä sosiaaliset maahanmuuttajat kiinnostu SDS:stä, koska tietävät maan rahojen loppuvan millä hetkellä hyvänsä. Maa pyöriikin vain kahdella rahanlähteellä: maassa olevat puolivaltiolliset tehtaat saavat jonkin verran myytyä tuotteitaan muihin suomalaisvaltioihin, ja valtion menot katetaan lainaamalla eläkeläisiltä rahaa. Eläkeläiset suostuvat tähän isänmaallisena velvollisuutena, ja onhan heille kertynyt pitkän iän aikana mukavasti omaisuutta, jolla ostaa obligaatioita. Vaan kuinka käy, kun kaikki rahat on jo muutettu valtionlainoiksi?

Perussuomi

Perussuomi on Euroopan itsepäisin valtio. Se ei kuulu EU:hun eikä Natoon, ja Yhdistyneille kansakunnillekin tuhahdellaan. Sen rahayksikkö on Perussuomen markka, joka on hyvin epävakaa, mutta kansan rakastama valuutta. Maan talous pyörii pääasiassa puolivaltiollisen teollisuuden sekä pienyritysten ympärillä. Maan välit muihin suomalaisvaltioihin ovat viileät tai tulehtuneet. Naapurin, SDS:n, kanssa Perussuomella on jatkuvaa kiistaa. Perussuomi devalvoi markkaansa kulloisenkin suhdanteen mukaan, ja euromaa SDS seuraa voimattomana sivusta oman kilpailukykynsä heikkenemistä. Devalvaatiot iskevät aina perussuomalaisiin itseensäkin, mutta nähdessään SDS:n reaktion he antavat maalleen aina anteeksi.

Perussuomi on Suomen suurin sotilaallinen mahti. Ainoa ongelma on korkean upseeriston puute, kaikki kapteenia korkeammat kun muuttivat Kokoomus-Suomeen. Perussuomea johdetaan aika lailla muutaman valovoimaisen johtajan voimin, ja johtajat nauttivat suurta kansansuosiota. Perussuomalaiset ovat innokkaita penkkiurheilijoita ja jännittävät aina innokkaimpina SM-kisoja, josko muille suomalaisvaltioille annettaisiin selkään.

Perussuomessa asuu hyvin vähän ulkomaalaisia. He kaikki ovat muista Euroopan maista muuttaneita kansallismielisiä, jotka pitävät Perussuomea vankimpana linnoituksena afrikkalais-islamilaista invaasiota vastaan. Maassa vaikuttaa myös kiihkokansallinen ryhmittymä, joka haluaa ensin kaataa Perussuomen maltillisen johdon, sitten vallata muut suomalaisvaltiot ja lopuksi Itä-Karjalan. Ryhmittymä on maan johdolle kiusallinen, mutta ei sille mitään voikaan, taikka se ryhtyy rettelöimään.

Perussuomi on kovin miesvaltainen maa. Peläten vihaisten nuorten miesten protestointeja on valtion järjestettävä leipää ja sirkushuveja. Tämän takia maassa on runsaasti kansallisia juhlapäiviä, joita korostetaan muun muassa urheilutapahtumilla, paraateilla ja suurmiesten muistomerkkien pystyttämisillä. Jos tilanne oikein vaatii, valtionjohto järjestää ulkopoliittisen kriisin, joka tarjoaa mahdollisuuden uhota.

Keskusta-Suomi

Hyvin maalainen Keskusta-Suomi on agraaristen ihanteiden maa. Ihmisten päällimmäinen halu on elää juuri niin kuin aina ennenkin. Maa on EU:n jäsen, mutta hankalammasta päästä. Se riitelee jatkuvasti maataloustukien määrästä, mutta on aika nihkeä antamaan vastikkeeksi mitään. Valtiovalta rypee jatkuvasti korruptiokohuissa, mutta kansalaiset ovat pahasti epätietoisia siitä, tehdäkö asialle mitään. Samat konkarit ovat johtaneet maata vuosikymmeniä, eikä ihan kenen tahansa vastuulle valtaa uskalleta antaa. Kansalaiset tyytyvät valittamaan puoluekokouksissa, mikä on merkittävä venttiili paineen purkamiseen, sillä joka kylästä löytyy useampikin, jolla on jäsenkirja. Kunnat ovat kunniassaan, ja hyvin moni tavallinenkin kansalainen voi kuvitella olevansa tärkeä henkilö, kun on tuhannen asukkaan pikkukunnan lautakunnassa varavaltuutettuna. Syrjäisistäkin alueista pidetään huolta hajauttamalla virastot niin, että tasaisesti joka kylästä löytyy jokin toimisto.

Ympäristöasioissa maata syytetään tekopyhyydestä. Toisaalta ihmisten jätevedet halutaan korjata talteen (jotta ulkomaille voitaisiin kehuskella aktiivisilla toimilla), mutta toisaalta järvet rehevöityvät, kun lannoitteet valuvat pelloilta minkään estelemättä vesistöihin. Myös metsien avohakkaaminen herättää tyytymättömyyttä ulkomailla. Asialle vain ei voi mitään, koska Keskusta-Suomella ei ole juuri muita elinkeinoja kuin alkutuotanto.

Vasemmisto-Suomi

Vasemmisto-Suomi on oman tiensä kulkija. Valtiossa on jonkin verran teollisuutta, mutta se on täysin valtiollista ja valmistaa huonolaatuista tavaraa, pääasiassa maan omille asukkaille. Työttömyys on paha ongelma, jolle mikään projekti ei mahda mitään. Syytä ei suostuta uskomaan: jotkut kansalaiset mieluummin huvittelevat vahvan perustulon turvin kuin hikoilevat työn ääressä (tässä maassa kun kaikilla on jokseenkin sama elintaso, teki mitä hyvänsä), vaikka maasta löytyy lukemattomia valtionvirkoja, joissa käytännössä vain pyöritetään peukaloita. Syrjäseuduilla asuvat korpikommunistit halveksivat taajamissa asuvia nuoria idealisteja, jotka eivät oikeastaan usko sosialismiin, vaan johonkin epämääräiseen kivaan.

Vasemmisto-Suomi pitää yllä hyvin humaania pakolais- ja turvapaikkajärjestelmää, jonka asiakkaaksi pääsee oikeastaan kuka tahansa ja jonka kautta myös saa kansalaisuuden helposti. Valtio velkaantuu kauhistuttavaa vauhtia, mutta valtionjohto ei pidä sitä ongelmana. Tiedossa ei ole, aikooko valtionjohto jossain vaiheessa jättää velat maksamatta ja perustella sitä kapitalistien horjuttamisella. Kuinka sen jälkeen jatkettaisiin, on suuri kysymysmerkki. Valtionjohdon onneksi sitä kysymystä ei valtion rajojen sisällä kysytä, koska kansalaisten tulevaisuudentaju ei useinkaan ulotu seuraavaa känni-iltaa pitemmälle.

Vasemmisto-Suomi suhtautuu itsenäisyyteensä kahtalaisesti. Toisaalta maassa halutaan päättää asiat juuri niin kuin hyvältä tuntuu, mutta toisaalta Kokoomus-Suomen menestystä seurataan sivusta kateellisina. Porvareita haluttaisiin kovasti päästä verottamaan, mutta toive tiedetään turhaksi, koska ryöstöretkiä olisi vaikea perustella edes omille kansalaisille.

Vasemmisto-Suomi on muodollisessa sotatilassa Perussuomen kanssa. Maat pitävät toisiaan kaiken väärän ja vastenmielisen ruumiillistumina. Sodassa ei kylläkään ole ammuttu laukaustakaan. Vasemmisto-Suomen osalta syy on se, että sen armeija koostuu pulloilla, polttopulloilla, spray-maalilla ja teleskooppipampuilla varustetuista aktivisteista. Perussuomi taas ei halua, että sen sotilaat saisivat mitään vaarallisia ajatuksia miehittäessään Vasemmisto-Suomen, mikä onnistuisi kyllä käden käänteessä. Todellisuudessa sotatila on kummallekin maalle vain statussymboli, jolla ne korostavat eripuraisuuttaan.

Vihreä Suomi

Vihreä Suomi pyrkii alueen ulkopoliittiseksi vaikuttajaksi moralisoimalla muita: Kokoomus-Suomea materialismista, Perussuomea nurkkakuntaisuudesta ja Keskusta-Suomea ympäristöasioista. Maa pyrkii näyttämään esimerkkiä tiukkapipoisella ympäristöpolitiikallaan, liberaalilla maahanmuuttopolitiikallaan ja aktiivisilla toimillaan lopputuloksen tasa-arvoon.

Maassa yli 35-vuotiaat ovat harvinaisuuksia. Suurin osa väestöstä on nuoria idealisteja, ja naisia on merkittävästi enemmän kuin miehiä. Tästä seuraa Vihreän Suomen ja Perussuomen viha-rakkaus-suhde. Maat elävät käytännössä symbioosissa, sillä kumpikin tarvitsee toistaan myös esimerkiksi pieleen menneestä politiikasta. Toisin kuin Perussuomessa, Vihreässä Suomessa korostetaan päivästä ja viikosta toiseen ylitsepursuavaa suvaitsevaisuutta. Kaikkia suvaitaan juuri sellaisina kuin he ovat – mutta jos joku on eri mieltä, niin hänen inhimillisyytensä kyseenalaistetaan.

Myös Vihreä Suomi kärsii ammattilaisten puutteesta. Maan väestöllä on suunnaton henkinen pääoma, koska hyvin merkittävällä osalla on akateeminen koulutus, mutta tavalliset työt jäävät tekemättä. Maa pyrkii samaan kuin naapurin Kokoomus-Suomi, houkuttelemaan matalan koulutustason muuttajia ulkomailta. Kyllä maahan ulkomaalaisia tulee, mutta suurin osa on liikkeellä vahvan sosiaaliturvan perässä, eivät suinkaan työpaikan. Vihreän Suomen johto ei ole vielä keksinyt, kuinka se voisi motivoida passiiviset maahanmuuttajat töihin ilman, että maassa tapahtuisi samanlaista ikävää segregoitumista kuin Kokoomus-Suomessa.

Myös Vihreä Suomi on kroonisessa rahapulassa. Opiskelijat, joita maassa on valtavasti, haluavat perustuloa voidakseen päästä keskeytyksettä lukiosta tohtoreiksi. Valtiovalta on toki halukas tukemaan opiskelijoita, mutta rahaa sekään ei pysty taikomaan mistään, ei edes maan suurimmasta rikkaudesta eli monikulttuurista, jonka arvon realisoiminen ei jostain syystä ikinä onnistu. Maan työtä tekevät ihmisetkään eivät käy rahanlähteeksi, sillä he ovat kaikki toimittajia tai muita, jotka eivät tuota varsinaisesti mitään. Sanomalehtiä yritetään myydä muihin suomalaisvaltioihin, mutta lähinnä Kokoomus-Suomessa, SDS:ssä ja Vasemmisto-Suomessa jaksetaan lukea sitä lehtipaljoutta, jonka journalistinen taso on yleensä sama kuin vessapaperilla.

Maa verottaa pelkästään kulutusta, jotta kansalaisia motivoitaisiin säästämään ympäristöä enemmän. Korkeat kulutushinnat tietenkin synnyttävät vahvan harmaan talouden sektorin: lähes kaikkia hyödykkeitä salakuljetetaan ulkomailta. Valtiojohtokin on osallisena harmaassa taloudessa. Jos he voivat esimerkiksi olla eettisiä maksamalla pimeästi maahanmuuttajille siivouksesta ja oviremontista, he tekevät sen ajatellen, että meneväthän rahat sentään hyvään tarkoitukseen.

Niinpä sekä valtio että kansantalous velkaantuvat hurjalla vauhdilla. Naiivit kansalaiset eivät huolestu vääjäämättömästä umpikujasta, vaan uskovat tilanteen korjaantuvan, kunhan he nuorina tohtoreina pääsevät hyväpalkkaisiin asiantuntijatöihin. Mutta sen vaiheen lopulta koittaessa he havahtuvat naivismistaan, pakkaavat tavaransa ja muuttavat Kokoomus-Suomeen.

Ruotsalainen Suomi

Rannikolle likistynyt Ruotsalainen Suomi on Kokoomus-Suomen pikkuveli. Maassa tosin ei ole juuri lainkaan politiikkaa, koska maa on jo saavuttanut kaiken. Maassa puhutaan ruotsia, eivätkä kielensä aseman turvaamiseen sukupolvien ajan orientoituneet kansalaiset keksi, mitä muuta enää vaatiakaan.

Ulkopolitiikassa Ruotsalaista Suomea pidetään kiusankappaleena. Se vaatii muilta suomalaisvaltioilta toimia ruotsin kielen aseman parantamiseksi. Maassa kaikki osaavat suomea, ja käsitys on, että vastikkeeksi muissa suomalaisvaltioissa on kaikkien osattava ruotsia, oli siitä hyötyä tai ei.

Ainoa päänvaivaa herättävä asia on kysymys maahanmuutosta. Ruotsalaisen Suomen valtiojohto on samoilla linjoilla pakolais- ja turvapaikka-asioissa kuin Vasemmisto-Suomi ja Vihreä Suomi, mutta toisaalta kansalaiset eivät halua ulkomaalaisia keskuuteensa. Se olisi potentiaalinen uhka hauraalle ruotsin kielelle ja suomenruotsalaiselle kulttuurille. Maailmantuskaa lievittääkseen Ruotsalainen Suomi haluaisikin ostaa Perussuomelta tai Keskusta-Suomelta tontteja, joilla asuttaa pakolaisia eristyksissä itsestään. Kun vastaus on kielteinen, Ruotsalaisessa Suomessa valitetaan, mutta kukaan ei kuuntele.

Kristillinen Suomi

Suomen pienin valtio on Perussuomen ja Keskusta-Suomen välissä oleva Kristillinen Suomi. Kaikista suomalaisvaltioista se saa vähiten julkisuutta, koska sillä ei ole ulkomailla mitään intressejä. Se elää omaa rauhallista ja harmonista elämäänsä. Maan elintaso ei ole järin korkea, mutta sitä ei huomaakaan. Kukaan ei tavoittele maallista mammonaa, kaikki auttavat mielellään toisiaan, kukaan ei juopottele eikä polta tupakkaa. Näistä asioista johtuen elämänlaatu on Suomen korkein.

Väestö koostuu onnellisista ydinperheistä, jotka elävät omakotitaloissaan ja pelkäävät ja kunnioittavat Jumalaa. Kontaktit ulkomaille ovat todella vähäisiä, mikä on johtanut turhan ruusuiseen kuvaan maailmasta. Joskus ulkomaille matkaavat kansalaiset palaavat pian takaisin syvästi järkyttyneinä ja pyrkivät unohtamaan muun maailman pahuuden.

Muista suomalaisvaltioista käydään Kristillisessä Suomessa rentoutumassa lomilla. Kaikki arvostavat maan hiljaisuutta ja rauhallisuutta, mutta kukaan ei halua jäädä lomaa pitemmäksi aikaa. Maan ummehtuneelta vaikuttava ilmapiiri alkaa ärsyttää ketä tahansa ulkomaalaista, ja lopulta tästäkin herrankukkarosta paetaan henkeä haukkoen.

19.3.2015

Vaalikonevastauksia

Vaalikuumeen herättelemisessä vaalikoneet ovat mainioita välineitä. Päätin tähän tekstiin kirjoittaa ylös omia vastauksiani ja perustelujani, jos olisin ehdokas, jos ei muuta niin omaksi mielenkiinnokseni vuosien päähän. Lisäksi annan linkit, jos olen käsitellyt jotain asiaa aiemmissa kirjoituksissani. Valitsin Helsingin Sanomien ja Ylen vaalikoneet, mutta kummassakaan en vastaa kaikkiin kysymyksiin, ja eri vaalikoneiden samanlaisista kysymyksistä valitsen paremman.


Helsingin Sanomien vaalikone:

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin. – Täysin samaa mieltä.

On täysin epäoikeudenmukaista, että nykyiset sukupolvet ottavat velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Valtion velkaantuminen on nykyisten suomalaisten, etenkin suurten ikäluokkien, itsekkyyttä. (Pahempaa kuin varastaminen.)

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää. – Täysin eri mieltä.

Suomen veroaste on jo sairaalloisen korkealla. Jos verotuksen progressiivisuutta halutaan vaalia, tulisi se tehdä alentamalla pienituloisten verotusta.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa. – Samaa mieltä.

Kannatan vahvasti siirtymistä uusiutuvaan energiaan, mutta hetkessä ei sellainen murros tapahdu. Tässä vaiheessa on järkevintä panostaa ydinvoimaan.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä. – Täysin eri mieltä.

Millään poliittisella tahdolla energiankäytön täyskäännös ei voisi tapahtua kymmenessä vuodessa. Vaikka valtio sellaista yrittäisikin, ihmisiä se ei saisi mukaansa.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää. – Täysin samaa mieltä.

Julkiselle sektorille on syntynyt suoranainen byrokraattiaateli, joka elää tuottavaa työtä tekevien siivellä ja vastustaa raivokkaasti asemansa horjuttamista. Järkevintä saattaisi olla koko julkisen sektorin tuhoaminen ja rakentaminen uusiksi 2010-luvun tarpeiden mukaan.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua. – Täysin samaa mieltä. (Kielivapaudesta ja muustakin.)

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää. – Täysin samaa mieltä.

Kenenkään ei tule olla oikeutettu yhteiskunnan tukeen, jos hän ei ole valmis itse osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi. – Täysin samaa mieltä.

Palveluiden käyttäjä maksaa kustannukset, se on itsestäänselvyys. Miksi asiaa tulee edes kysyä?

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin. – Täysin samaa mieltä.

Päättäkööt ihmiset itse, milloin tekevät työtä, kuinka paljon ja miten käyttävät vapaankin aikansa. Valtio ei mitenkään voi tietää heitä paremmin heidän elämistään.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla. – Täysin eri mieltä.

Kuntaliitoksissa on kaikessa raadollisuudessaan kyse siitä, että taloutensa huonosti hoitanut kunta lykkää vastuun mokistaan sellaiselle kunnalle, joka ei ole hoitanut talouttaan huonosti. Koskaan ei tule antaa sellaista viestiä, että epäonnistuminen on ansio. Heikot kunnat kärsikööt mokistaan. Siinä on hyvä kannustin muille kunnille välttää sama kohtalo.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja. – Täysin samaa mieltä.

Minimipalkka kuulostaa kyllä kivalta, mutta se ei takaa, että kukaan saa työtä minimipalkalla. Se takaa vain, että kukaan ei saa työtä sitä alemmalla palkalla. Minimipalkka on vahingoksi työttömille eli kaikkein vähäosaisimmille. Sen hyötyjiä taas ovat työssäkäyvät, jotka saavat sillä tavoin keinotekoisesti nostettua työnsä hintaa, kun työn tarjontaa on vähemmän. Minimipalkan poistaminen vähentäisi työttömyyttä ja parantaisi kilpailukykyä, joten laajassa perspektiivissä siitä hyötyisivät kaikki.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin. – Samaa mieltä.

Suhtaudun lähtökohtaisen kielteisesti siihen, että veronmaksajien rahaa siirrellään pitkin maata, se ei poikkea kehitysavusta muuten kuin että siinä rahat pysyvät tässä kansantaloudessa. Tosiasia kuitenkin on, että mikäli valtionosuuksien lopettamista seuraisi ennennäkemättömän suuri maaltamuutto, sosiaaliset ongelmat kaupungeissa kasvaisivat ja niihin hukkuisivat moninkertaisesti ne säästöt, jotka valtionosuuksien lopettamisesta saataisiin. Tilanteeseen tulisi löytää aivan uudenlainen ratkaisu. Vallankäyttäjänä antaisin sen hahmottelun itseäni pätevämpien tehtäväksi.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa. – Täysin samaa mieltä.

Kunnilla on itsehallinto juuri siksi, että ne voisivat sitä käyttää. Luotan siihen, että kuntalaiset itse osaavat päättää asioistaan parhaalla tavalla, ja vaikka en luottaisikaan, en kokisi valtion olevan oikeutettu estämään heitä päättämästä huonosti. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä tulee vähentää rajusti: kunnalla tulee olla oikeus myös olla tuottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, jos kuntalaisista siltä tuntuu.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä. – Täysin samaa mieltä.

Pitäisikö nakkikioskienkin hintoja ja kilpailua sanella ylhäältä käsin? Toteutukoon elinkeinovapaus. Kukaan ei hyödy holhouksesta, lukuun ottamatta niitä byrokraatteja, jotka saavat palkkaa holhoamisesta.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. – Täysin eri mieltä.

EU on tulonsiirtokoneisto, jossa Suomella on alati kasvava maksajan osa, ja liittovaltio, joka ei kykene huomioimaan eikä haluakaan huomioida Suomen erityisolosuhteita. EU olisi pikimmiten palautettava ajassa neljännesvuosisata taaksepäin ja sittenkin remontoitava reippaasti. Koska näin ei EU suostu tekemään, Suomen olisi parasta erota siitä ja hoitaa asiansa itse.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon. – En osaa sanoa.

Keinottelun rokottaminen olisi hyvä asia, mutta olen skeptinen rahoitusmarkkinaveron suhteen. Mikä taho veron keräisi? Olisiko siitä loppujen lopuksi hyötyä? Olen valmis muuttamaan kantaani suuntaan ja toiseen, jos saan enemmän tietoa asiasta.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon. – Samaa mieltä.

Nato-optio on hyvä säilyttää ja ainakin kulisseissa olisi viisainta tehdä kaikki mahdollinen valmiiksi liittymisen varalta. En kuitenkaan ole varma, parantaisiko Nato-jäsenyys Suomen turvallisuustilannetta juuri tällä hetkellä. Venäjä tulkitsisi sen provokaatioksi ja epäluottamuksen ilmaukseksi, mikä voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa. – Täysin samaa mieltä.

Maamme puolustuskykyä on vuosien ajan heikennetty, vaikka kansainvälispoliittinen tilanne kiristyy. Kalusto on pidettävä uudenaikaisena, maamiinat on palautettava arsenaaliin, kertausharjoitusten määrää on lisättävä, asepalveluksen kestoa on pidennettävä ja asevelvollisuus on ulotettava naisiin. Ehkä puolustusbudjetin kolminkertaistaminen näin aluksi olisi paikallaan. (Maanpuolustusasiaa – huomautan, että tuon tekstin lopussa oleva Nato-kantani on Ukrainan sodan seurauksena muuttunut.)

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt ”tarveharkintaa” eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa. – Täysin samaa mieltä.

Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä edistää ennen kuin maassa on enemmän avoimia työpaikkoja kuin työttömiä ihmisiä ja ennen kuin julkiselta sektorilta on virkasyöttiläät irtisanottu. Suomen valtio on suomalaisia varten ja sen on asetettava suomalaiset etusijalle kaikkiin muihin maailman ihmisiin nähden. Jos joku hullu tänne haluaisi tulla yrittämään ja luomaan uusia työpaikkoja, siihen suhtautuisin myönteisemmin.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. – Täysin eri mieltä.

Julkisen sektorin ei tule harjoittaa minkäänlaista hyväntekeväisyyttä. Turvapaikka- ja pakolaistoimintaa tulee harjoittaa yksinomaan yksityisten ihmisten rahoituksella. Valtion tulee kuitenkin vaatia yksityiseltä vastaanottokeskukselta esimerkiksi kymmenen vuoden menot kattava takuusumma, jotta ei käy niin, että tulijat päästetään maahan ja heti tehdään vararikko. (Kansanvalta ja näennäisliberalismi.)

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia. – Täysin samaa mieltä.

Kurinalaisuus on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joita ihminen elämässään tarvitsee. Sen istuttaminen lapsiin on koululaitoksen tärkein tehtävä. Koulu vie loppujen lopuksi lasten päivästä vain pienen osan, muuna aikana on riittävän lepsua.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. – Täysin samaa mieltä.

En ole täysin samaa mieltä. Ymmärrän kuitenkin, mikä tämän kysymyksen tarkoitus on, nimittäin ehdokkaan arvopohjan kartoittaminen. Olen sitä mieltä, että perinteiset arvot ovat hyviä ihmiselämän perustaksi, mutta politiikassa arvot eivät ole yksiselitteisen hyvä asia, sillä idealismi on aina osoittautunut vaaralliseksi. Politiikan ohjenuorina tulee olla totuudellisuus, rationaalisuus, pragmaattisuus ja nöyryys.


Ylen vaalikone:

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa. – Täysin samaa mieltä.

Sosiaaliturvan on oltava turvaverkko ja ponnahduslauta. Sen ei tule tehdä mahdolliseksi toimetonta elämää.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason. – Samaa mieltä.

Suomen sosiaaliturva on ajalta, jolloin täystyöllisyys oli mahdollista ja työttömyys oli lyhytaikaista ja kausiluontoista. Se sopii tavattoman huonosti maailmaan, jossa suuret ihmisjoukot joutuvat valitsemaan lyhyiden pätkätöiden ja sosiaaliturvan väliltä. Perustulo korjaisi monta ongelmaa ja mahdollistaisi sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian karsimisen. Perustulo on tietenkin rajattava vain Suomessa asuville Suomen kansalaisille. Jonkinlaista vastikkeellisuutta haluaisin sen myöntämiseen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika. – Eri mieltä.

Pahoin pelkään, että se johtaisi ennemmin työpaikkojen vähenemiseen kuin työelämän paranemiseen.

6. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin. – Samaa mieltä.

Tietenkään en voi olla varma, koska evidenssiä vaihtoehtoisesta todellisuudesta, jossa Suomi ei koskaan liittynyt euroon, ei ole. Uskon kuitenkin vahvasti, että omasta valuutasta olisi ollut Suomelle hyötyä, kuten Ruotsille on ollut. Jos minä saisin päättää, Suomi eroaisi eurovaluutasta.

7. Ruoan verotusta on varaa kiristää. – Täysin eri mieltä.

Ruoan verotus iskee suoraan pienituloisten elintasoon. On parempi, että ruoka on edullisempaa kuin että pienituloisille jaetaan enemmän yhteiskunnan rahaa. Se raha kun saattaa mennä kaljaan, tupakkaan ynnä muuhun, mihin sen ei todellakaan ole tarkoitus mennä.

12. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja. – Täysin samaa mieltä.

Jos yhteiskunta ei pysty pitämään järjestystä yllä, se alkaa luhistua. Tämä on tilanne Suomessa. Joko poliisien määrää lisätään tai kansa alkaa muodostaa epävirallisia järjestyspartioita. Vaikka silloin tällöin tunnen vetoa omankädenoikeuteen, en kuitenkaan pidä sitä yhteiskuntafilosofisesti toivottavana asiaintilana.

13. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi. – Täysin samaa mieltä.

Lasken terrorismiksi myös esimerkiksi viimesyksyiset ulkomaalaisjengien pahoinpitelyt suomalaisnuoria kohtaan. Suomen kansan turvallisuuden ja hyvinvoinnin on oltava kaiken muun yllä. Mikä tahansa, mikä niitä uhkaa, on tuhottava armotta.

14. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle. – Samaa mieltä.

Venäjän kukkoilukiintiö saattaa pian olla tältä erää täynnä, mutta kun Kremlissä seuraavan kerran koetaan sisäpoliittisesti edulliseksi nostattaa viholliskuvaa, Suomen on oltava valmiina puolustautumaan.

15. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja. – Eri mieltä.

Pidän turvallisuutta tärkeämpänä kuin yksittäisten ihmisten elämää, mutta en halua valtion ottavan askeltakaan kohti totaalista kontrolliyhteiskuntaa, mihin nykyteknologia tarjoaa paremmat välineet kuin kammottavinkaan historiallinen diktatuuri. Vain äärimmäisissä tapauksissa, joissa todella on kysymys turvallisuudesta, hyväksyn yksityisyyden suojan loukkaamisen.

16. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja. – Samaa mieltä.

Olen lähtökohtaisesti ulkomaille suuntautuvia interventioita vastaan, mutta Isis on alkanut vaikuttaa todella merkittävältä uhkalta koko Euroopalle, joten on parempi toimia nyt kuin tulevaisuudessa mahdollisesti paljon suurempaa vaaraa vastaan. Se, onko Irakin hallituksen joukkojen koulutus kaikkein paras toimintatapa, on epäselvää.

17. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan. – Samaa mieltä.

Itse en haluaisi kitua enää sen jälkeen, kun peli on jo pelattu. Mielestäni itsemurhan tekeminen on ihmisoikeus.

18. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti [sic] julkisina palveluina. – Samaa mieltä.

Minusta on hyvä lähtökohta, että terveys- ja sosiaalipalveluilla mikään taho ei pyri tekemään taloudellista voittoa. Jos jokin kunta päättää toisin, en asiaan puuttuisi.

19. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin. – Samaa mieltä.

Viime vuosina on tapahtunut tällä saralla paljon sellaista, minkä ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan ja mihin viranomaisten toiminnalla olisi voitu vaikuttaa. (Tässä kontekstissa tulkitsen lapsiperheiden ongelmat lastensuojelurikoksina.)

22. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle. – Ohita.

Kysymys on tolkuton. Vapaakaupan maailmassa tuotanto siirtyy sinne, missä tuotantokustannukset ovat alhaisimmat. Nämä maat ovat poikkeuksetta ympäristön suhteen erittäin piittaamattomia. Eurooppalainen teollisuus on maailmanlaajuisesti puhtainta ja vähäpäästöisintä. Teollisuuden tukeminen Euroopassa on tehokkainta ilmastonmuutoksen hillitsemistä, mitä on poliittisesti realistista toteuttaa.

24. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista. – Täysin eri mieltä.

Suomen ei pidä ottaa yhtäkään turvapaikanhakijaa vastuulleen. Kuten yllä: yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt hoitakoot sen, mikäli pystyvät haalimaan kasaan rahoituksen.

26. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen. – Eri mieltä.

Hyvä tavoite, mutta sellaisia lakeja ei pidä säätää, joita ei ole mahdollista noudattaa. Palataan asiaan, kunhan julkinen talous on tasapainossa.

29. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi. – Kyllä.

Työnteon ja yrittämisen verottaminen on filosofisestikin kestämätöntä. Koska ihmiskunta elää rajusti yli varojensa, olisi syytä siirtää verotuksen painopistettä kulutuksen verottamiseen, mikä kannustaisi ihmisiä suuntaamaan rahansa investointeihin. Ansiotuloveron alentaminen alentaisi työn hintaa ja kannustaisi työllistämään. Pääomatuloveron alentaminen ei ole mielestäni yhtä tärkeää.

Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni. – Täysin samaa mieltä.

Edustuksellinen demokratia nojaa siihen, että kansalaisten on voitava luottaa edustajiinsa. Jos se käytännössä olisi mahdollista, estäisin vaalilupauksensa rikkojia asettumasta uudestaan ehdolle.

9.3.2015

Eurooppalainen ja amerikkalainen demokratia

Eräs tärkeimmistä eroista yhdysvaltalaisessa ja eurooppalaisissa yhteiskunnissa on vallankäytön suunta. Yhdysvallat sai alkunsa kansalaisten noustessa esivaltaa vastaan ja perustaessa demokratian omin ehdoin. Eurooppalainen demokratia ei syntynyt vallankumouksessa, vaan hiljattaisessa kehityksessä, jossa vallanpitäjät vähä vähältä antoivat enemmän myönnytyksiä kansalaisilleen. Siksi on perusteltua kyseenalaistaa koko eurooppalainen demokratia. Se on sisällön muutoksesta huolimatta säilyttänyt monarkismin tärkeimmän piirteen: sen, että kansalaiset ovat alamaisia, että kansanvalta johtuu vallanpitäjien hyväntahtoisuudesta. Euroopassa valta kulkee yhä ylhäältä alaspäin, kun se Yhdysvalloissa kulkee alhaalta ylöspäin.

Eurooppalaiset usein kauhistelevat yhdysvaltalaisten aseinnostusta. Monet eurooppalaiset kokevat aseet jotenkin itsessään pahoina asioina ja aseenomistajat vaarallisina yksilöinä. Yhdysvaltalaiseen mentaliteettiin kuuluu yksityisen aseenomistuksen puolustaminen juuri kansanvaltaisuuden vuoksi. Aseistettu kansa merkitsee väistämättä vahvaa kansanvaltaa, kun taas aseeton kansa ja aseistettu esivalta merkitsee jonkinasteista tyranniaa. Minusta on parempi, jos aseet ovat kansalaisilla, ja että kansalaiset ampuvat hallitsijat, kuin toisinpäin. Se pelko, että kansalaiset ampuvat vallanpitäjänsä, saa vallanpitäjät tekemään kansan edun mukaista politiikkaa. Neljän tai viiden vuoden välein pidettävät vaalit eivät siihen riitä.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ehdottanut EU:lle omaa armeijaa, jonka tehtävä olisi ”puolustaa EU:n arvoja”. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ilmaissut tukensa suunnitelmalle ja siten varmistanut, että minun ääntäni hän ei toistamiseen saa. Eurooppalaisen demokratian ja erityisesti EU:n toimintatavat tuntien kyseinen ehdotus on huolestuttavinta, mistä tänä keväänä olen kuullut, vaikka suunnitelman toteutuminen vaikuttaakin hyvin epätodennäköiseltä. Juncker, joka vastikään ilmoitti myös, että Kreikka ei ikinä eroa eurosta, tuntuu ymmärtävän ”EU:n arvojen” tarkoittavan Euroopan vallankäytön jatkuvaa ja peruuttamatonta keskittämistä.

EU:n yhteinen armeija ei olisi olemassa Venäjän uhkan vuoksi. Valtaosa EU:n jäsenmaista kuuluu Natoon, joten niillä ei ole mitään syytä rakentaa sen kanssa päällekkäistä puolustusjärjestelmää. Juncker tietää tämän paremminkin kuin minä. Hän tietää myös, että tilanteessa, jossa EU uhkaisi hajota, Nato ei tulisi väkisin pitämään sitä kasassa. Sitä varten Juncker haluaa EU:lle itsenäiset asevoimat. Suomen ei tule milloinkaan luopua omista asevoimistaan. Niiden tulee olla olemassa myös EU:n varalta. EU:n asevoimat olisivat olemassa Suomen varalta. Ne olisivat taas yksi naula eurooppalaisen demokratian hauta-arkkuun.

Vaikka en ole suuren suuri Amerikan-ystävä, yhdysvaltaista yhteiskuntafilosofiaa olen viime vuosina alkanut arvostaa yhä enemmän. Toivoisin Eurooppaan kansalaisten vallankumouksen, jonka vaikutus jäisi pysyvämmäksi kuin Ranskan vallankumousten vaikutukset, niin että monarkistisen yhteiskuntamuodon viimeiset jäänteet siivottaisiin pois ja vallankäytön suunta käännettäisiin. Todellisessa demokraattisessa yhteiskunnassa valta on pienyhteisöillä ja jokainen kansalainen osallistuu puolustukseen muutenkin kuin asevelvollisuuden suorittamalla. Kaiken maailman junckerit ja niinistöt eivät voisi vehkeillä vallan keskittämiseksi uudelle maanosanlaajuiselle aristokratialle tai väestön vaihtamiseksi heille mieluisammaksi, koska se automaattisesti johtaisi heidän ampumiseensa kadulle.

Tulevissa vaaleissa tärkeä kysymys on tälläkin kertaa liberaalin aselainsäädännön puolustaminen. Jokainen ehdokas, joka haluaa kerätä aseet kansalaisilta pois, pelkää todellista kansanvaltaa, koska ei luota kansalaisten osaavan hoitaa asiansa hyvin, tai mahdollisesti ei sisimmässään edes halua kansan päättävän asioista, koska se sotkisi hänen utopiansa rakentamisen. Älkää äänestäkö sellaisia ehdokkaita.